Kuntoilija tarvitsee myös lepopäiviä

Eikö kuntosi kasva, vaikka treenaat joka päivä? Siihen voi olla syynä juuri se, että kuntoilet päivittäin. Kuntoilijat tarvitsevat myös lepopäiviä, ja niiden unohtamisella voi olla vakavia seurauksia. Liiallinen treenaaminen voi viedä kehon ylikuormittuneeseen tilaan, jossa treenaamisesta ei enää ole mitään hyötyä. Lihasmassa saattaa vähentyä, sydän rasittua ja painonhallinta vaikeutua. Olo saattaa olla jatkuvasti väsynyt ja stressaantunut, eikä urheileminenkaan enää tunnu hyvältä. Muista siis pitää viikossa ainakin yksi lepopäivä!

Lepopäivät ovat henkisesti tärkeitä

Vaikka olisitkin erittäin motivoitunut kuntoilija ja nauttisit treenaamisesta, aivosi tarvitsevat lepoa ja vaihtelua. Rentoutumisen merkitys on erityisen suuri silloin, jos kuntoilusi tarkoituksena on pudottaa painoa. Jos koko elämäsi pyörii laihduttamisen ympärillä, kyllästyt siihen pian. Unohda siis liikunta hetkeksi ja tee jotain ihan muuta! Lue kirja, katso elokuva tai pelaa konsolipelejä. Jos tavalliset pelit eivät innosta, voit kokeilla peliä Zeus 3 Videoslots-nettikasinolla ja katsoa, lahjoittaisiko onnetar sinulle rahat uusiin treenivälineisiin!

Lepopäivinäkin voi liikkua ja ulkoilla

Jos lepopäivän viettäminen sängyssä maaten tuntuu mahdottomalta, lepopäivänäkin voi liikkua ja ulkoilla. Voit hyvin käydä kävelemässä tai joogassa, ja venyttely tekee lihaksille hyvää myös silloin, kun et ole rasittanut niitä paljoakaan. Tärkeintä on, että teet jotain erilaista kuin varsinaisina treenipäivinä, jotta kehosi saa aikaa palautua ja toipua rasituksesta. Muista myös syödä lepopäivinä tarpeeksi terveellistä ruokaa, sillä lihakset tarvitsevat ravintoa vahvistuakseen. Täydellisen lepopäivän viimeistelee riittävän pitkä ja levollinen yöuni.

Turvallisuus salilla

Kuntosalilla treenatessa ollaan tekemisissä raskaiden painojen ja mekaanisten laitteiden kanssa, joten niiden käytössä tulee aina noudattaa erityistä huolellisuutta. Kokematon salilla kävijä voi esimerkiksi aloittaa treenaamisen liian kovaa, jolloin vahinkojen riski kasvaa. Omien rajojen tunteminen on tärkeää myös pidemmän aikaa salitreeniä harrastaville. Ammattitaitoisen kuntosalin henkilökunta puolestaan valmistautuu jo etukäteen mahdollisiin loukkaantumisiin.

Liian kova treeni voi johtaa vakaviinkin vammoihin

Erityistä tarkkuutta salitreenaamisessa on noudatettava henkilöiden, jotka kärsivät sydämen sairauksista. Liikunta on aina aloitettava asteittain ja lääkärin suositusten mukaisesti, sillä sydänkohtauksen riski liian voimakkaan ponnistelun alla on huomattavasti kohonnut. Salin henkilökunnan on hyvä olla tietoinen mahdollisista seuraamuksista ja varautua niihin mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi defibrillaattori voi olla apu sydänkohtauksesta selviämiseen.

Liian kova treenaaminen ei ole suotavaa myöskään perusterveille, sillä se tuo mukanaan enemmän haittoja kuin hyötyä. Jos painot ovat turhan suuret, tekniikka kärsii, mikä voi tuoda mukanaan esimerkiksi pysyviä selkävaivoja tai muita vastaavia. Välttävän lämmittelyn jälkeen aloitettu kovatehoinen treeni aiheuttaa helposti lihasrevähdyksiä – salin henkilökunnan lisäksi myös itse treenaajan tulee kantaa vastuu omasta terveydestään.

Miten parantaa turvallisuutta salilla

Aiemmin mainittujen vakavien sydänongelmien lisäksi salilla sattuu ja tapahtuu, ja pienemmät loukkaantumiset eivät ole harvinaisia. Salin tulisikin aina olla valvottu ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Kuntosalin laitteissa tulee olla selkeät, suomenkieliset ohjeet niiden käyttöön mielellään kuvallisten ohjeiden kera, ja uudet asiakkaat on hyvä kierrättää salin läpi opastaen erikseen, miten laitteet toimivat.

Tämän lisäksi salilta tulisi löytyä tarvittavat välineet ensiavun antamiseen. Tyypillisiä vammoja salilla ovat pienet revähdykset ja nyrjähdykset. Ensiapukaapista onkin hyvä löytyä ainakin kylmäpusseja ja kompressorisiteitä, sillä mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä tehokkaammin se vaikuttaa. Lisäksi ensiapukaappiin on hyvä varata perustarvikkeita, kuten puhdistusainetta ja laastareita. Ensiavun jälkeen vamman laadusta riippuen treenaaja on hyvä ohjata lääkärin tarkastukseen.

Ensiaputaidoista voi olla hyötyä myös salilla

Salin varustelun ja henkilökunnan osaamisen tulee olla ajan tasalla, mutta myös asiakkaat voivat vaikuttaa turvallisuuteen. Ensiaputaidoista on hyötyä kenelle tahansa, sillä onnettomuustilanteet ovat lähes poikkeuksetta yllättäviä, eikä henkilökuntaa aina ole näköpiirissä. Jos siis näet salikaverisi hädässä, älä epäröi toimia; anna tarvittava ensiapu ja soita hätänumeroon. Hätäkeskus neuvoo miten toimia siihen saakka, kunnes ambulanssi pääsee paikalle.

Usain Bolt

Jamaikasta kotoisin oleva pikajuoksija Usain Bolt on kerännyt mainetta ja kunniaa ympäri maailmaa. Hänelle on annettu lempinimi Lightning Bolt, mikä tarkoittaa salamaa. Tämä nimi tulee miehen ennätysmäisen nopeista 100 ja 200 metrin juoksuista, jotka ovat suoneet hänelle maailmanennätykset kummassakin lajissa. Berliinissä vuonna 2009 Bolt juoksi päätähuimaavasti sadan metrin matkan ajassa 9.58 ja kahdensadan metrin ajassa 19.19.

Maailmanennätysten lisäksi tämä salamannopea juoksija on voittanut olympialaiset neljä kertaa ja maailmanmestaruuden viidesti edellä mainituilla matkoilla. Tämän luulisi olevan tarpeeksi tälle päättäväiselle herralle, mutta Bolt julisti haluavansa rikkoa 19 sekunnin rajan kahdensadan metrin juoksussa Rio de Janeirossa järjestettävissä olympialaisissa ensi vuonna (2016). Hän on myös julkisesti maininnut, että Rion olympialaiset ovat juoksijan viimeiset. Onhan Bolt jo saavuttanut niin paljon juoksu-urallansa, että on aika antaa muidenkin yrittää.

Valta vaihtuu ensi kesänä?

Tähän mennessä Usain Bolt on ollut yksinkertaisesti voittamaton. Mies ei ole vuodesta 2004 asti hävinnyt yhdellekään pikajuoksijalle 100 tai 200 metrin sprinteissä. On jännittävää kuitenkin nähdä, mitä Rion olympialaisissa tulee tapahtumaan; CNN:n artikkelin mukaan hollantilainen tilastoyritys Infostrada on ennustanut Boltin häviävän 100 metrin pikajuoksun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Infostrada ennusti vuoden 2012 Lontoon olympialaisten Iso-Britannian joukkueen 65 mitalia melkein täydellisesti oikein. On siis erittäin mahdollista, että yrityksen ennustukset Rion olympialaisista pitävät paikkansa. Boltin päihittäjäksi Infostrada julisti amerikkalaisen Justin Gatlinin. On kuitenkin oltava realistinen ennustuksiin uskomisessa, koska Infostrada ennusti Boltin häviävän Lontoon olympialaisissa, missä salamamies osoitti kyseiset ennustukset vääriksi 9.63 sekunnin ajalla.

Ennustuksista puheen ollen, Boltin voitosta voi lyödä vetoa monilla peli/veikkaussivustoilla. Miehen vedonlyöntikertoimet ovat aina erittäin alhaiset hänen voittamattomuutensa vuoksi, mutta mikäli Infostradaan on uskomista, ensi vuonna tämä saattaa muuttua. Jos voittajista ja häviäjistä veikkaaminen on siis mieluista ajanvietettä, on mahdollisesti kannattavaa tehdä näin ainakin Rion olympialaisten aikoihin. Betssonista löytyy tähän tehtävään lähes poikkeuksetta parhaimmat kertoimet. Ei muuta kuin veikkaamaan siis!

Kävi Rion olympialaisissa miten tahansa, Usain Bolt on ansainnut paikkansa tähän asti maailman nopeimpana juoksijana, ja hän jää varmasti monen mieleen lahjakkaana salamamiehenä. Kyseessä on yksi kaikkien aikojen suurimmista yleisurheilijoista.

Painonnosto

Painonnosto on urheilulaji, jota on harrastettu pitkään. Se on ollut olympialaji jo 1800-luvulta asti ja Suomeen perustettiin painonnostoliitto jo vuonna 1934. Alkuaikoina kisailtiin erilaisten nostolajien yhdistelmillä, kuten yhdellä kädellä nostolla. Aiemmin lajiin kuului myös punnerrus, joka jätettiin pois 1970-luvulla.

Naisten painonnosto otettiin olympialajiksi vuonna 2000 Sydneyssä. Lajissa levytangon mitat ovat tarkkaan määriteltyjä: niin sen pituus, paksuus ja paino, kuin myös siihen lisättävien painojen koko. Lajissa on myös eri painoluokat, joita miehille on kaikkiaan kahdeksan ja naisille seitsemän. Miesten luokat alkavat 56-kiloisista ja päättyvät 105-kiloisiin, kun taas naisilla painoluokat on 48-kiloisista aina 75-kiloisiin asti. Kilpailu jakautuu kahteen osaan, tempaukseen ja työntöön.

Painonnoston voisi kuvitella olevan puhdas voimalaji, mutta kyseessä on myös taitolaji ja sen harjoittelu tulisi aloittaa varhain, mikä urheilija haluaa nousta todelliselle huipulle. Klassinen painonnosto vaatii keholta liikkuvuutta ja ketteryyttä. Lajissa menestymiseen ei riitä pelkkä voimaharjoittelu, vaan se vaatii myös tuekseen muita lajia, jotta keho kehittyisi kokonaisvaltaisesti. Monet painonnostajat harjoittavat ohessa esimerkiksi uintia, aerobista liikuntaa ja nyrkkeilyä.

Painonnoston alkuaikoina erityisesti Itävalta, Ranska ja Saksa hallitsivat lajissa, mutta myöhemmin myös USA ja Egypti nousivat lajissa maailman huipulle. Myöhemmin useat Itä-Euroopan maat näyttivät lajissa voimansa. 1990-luvulta alkaen kovia maita ovat olleet Turkki, Kiina, Kreikka, Bulgaria ja Iran. Yksi lajin vahvoista maista on ollut kautta aikojen Venäjä, jonka valmennuspuolella on panostettu lajiin paljon. Suomessa lajissa ei ole ollut kovaa kärkeä varsinkaan viime vuosien aikana. Viimeinen olympiaedustajamme on ollut Karoliina Lundahl Sydneyn olympialaisissa.

Painonnosto koostuu kahdesta osasta, tempauksesta ja työnnöstä. Tempauksessa levytanko nostetaan yhdellä liikkeellä suorille pään yläpuolelle. Tempauksen voi tehdä saksaamalla, jossa toinen jalka on edessä ja toinen takana, tai istuvalla tyylillä kyykistyen. Tempauksessa yksi tärkeimpiä taitoja on tasapainon säilyttäminen.

Työnnössä painot nostetaan ensin maasta olkapäille ja sitten suorille käsille pään yläpuolelle. Työnnössä sen kaksiosaisuus tekee liikkeestä haastavan, ja onkin tärkeää, että keho toimii moitteettomasti yhteen. Tekniikan on oltava hallussa puhtaan suorituksen toteuttamiseksi. Nostajilla on kolme yritystä ja korotukset tehdään vähintään 2,5 kg välein. Miesten tangon paino on 20 kg ja naisten 15 kg ja lisättävät levypainot ovat tietenkin eri painoisia 1,25 kg ja 25 kg välillä.

Behdad Salimi

Iranilainen Behdad Salimi on tämän hetken yksi parhaimpia painonnostajia. Hän on syntynyt vuonna 1989 ja kilpailee yli 105-kiloisten sarjassa. Pituutta väkivahvalla kisaajalla on kunnioitettavat 197 senttimetriä. Salimi voitti kultaa Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 ja hän on myös painoluokkansa kaksinkertainen maailmanmestari vuosilta 2010 ja 2011 ja lisäksi viime vuoden hopeamitalisti.

Aasian kisoista ja Aasian mestaruuskilpailuista nostaja on pokannut useita kultaisia mitaleita. Salimi muistetaan myös Lontoon olympialaisten yhteydessä protestoinnista valmentajaansa vastaan, jota hän joukkuetovereidensa kanssa syytti epäasiallisesta kielenkäytöstä. Julkisen riidan seurauksena Iranin painonnostoliitto ei lähettänyt Salimia eikä muita kilpailijoitaan vuoden 2013 kisoihin.

Vuoden 2016 kesäolympialaiset järjestetään Rio De Janeirossa. Kyseessä on historialliset kisat, sillä olympialaiset järjestetään ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikan mantereella ja toista kertaa latinalaisessa Amerikassa. Olympialaisissa kilpaillaan 28 lajissa, joista uusina ovat mukana golf ja rugby sevens. Moni innokas penkkiurheilija odottaa varmasti jo malttamattomana kisoja sen lähetyksiä, pian voi alkaa myös tutkimaan eri lajien ja niissä viime vuosina menestyneiden kisaajien historiaa. Innokkaimmat lyövät vetoa suosikkiensa puolesta ja painonnostossa Behdad Salimi on taatusti yksi kärkinimiä, joka tulee ansaitsemaan lajinsa alhaisimmat kertoimet mm. Betsafen vedonlyöntitilastoissa. Betsafe on varma valinta vedonlyöntiä harrastaville, sillä se keskittyy pääasiallisesti juurikin tärkeimpien urheilutapahtumien betsaukseen. Betsafelta on helppoa tutkia taulukoita ja tulevia kisoja, joissa haluaa lyödä vetoa omien suosikkiensa puolesta.

Behdad Salimi aloitti painonnoston jo 12-vuotiaana, ollen jo tuossa iässä kookas ja pitkä. Hänen suurin idolinsa oli maanmies ja olympiavoittaja Hossein Rezazadeh. Rezazadeh on suuri tähti Iranissa ja jopa hänen häänsä lähetettiin suorana lähetyksenä Iranin kansalaisille. Behdas Salimia onkin kutsuttu idolinsa mantelinperijäksi ja Iranin Herkuleeksi hänen massiivisen olemuksensa vuoksi. Salimi nähtiin Iranin joukkueen lipunkantajana edellisissä olympialaisissa, joissa lippu näytti suurikokoisen ja jäntevän nostajan käsissä hammastikulta. Salimi on tunnetusti hyvin ylpeä saavutuksistaan ja saamastaan suosiostaan iranilaisten keskuudessa.

Voimanosto

Voimanosto on kilpailulaji, joka koostuu kolmesta eri liikkeestä: jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta ja maastavedosta. Kilpailuissa jokaisesta nostomuodosta on kolme yritystä ja kilpailijan on saatava ainakin yksi jokaisesta hyväksytyksi, jotta hänet voidaan pisteyttää.

Voimasta on mitelty jo Antiikin aikoina, mutta voimanosto nykyisessä muodossaan kehittyi omaksi lajikseen 1970-luvulla. Alunperin maastavedon tilalla oli hauiskääntö. Voimanoston osista jalkakyykkyä pidetään monipuolisempana tapana harjoittaa kehoa ja sen avulla testataan myös kehon kokonaisvaltainen kunto. Kyykky on raskas liike, mutta sen harjoittamisen avulla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Kyykky on hyvä tehdä alusta asti oikein: aloittelijan onkin parasta pyytää apua ulkopuoliselta arvioijalta ja seurata omaa liikerataansa peilin kautta. Suuremmilla painoilla liikesarja saattaa olla vaarallinen nivelille väärin kyykätessä. Liike on mahdollista suorittaa vaihdellen liikeratoja: alussa on hyvä keskittyä pienempiin painoihin ja lisätä niitä vähitellen voiman ja taitojen kasvaessa.

Penkkipunnerrus tehdään maaten selällään. Suorituksessa nostetaan levytankoa painoineen ylös suorille käsille. Tankoa ja painoa ei saa pompauttaa pois rinnalta. Tässä suorituksessa keskitytään rintalihaksiin ja muihin ylävartalon työntölihaksiin. Tangosta otetulla otteella on vaikutuksensa siihen, mihin lihaksiin liike eniten kohdentuu.

Liikkeistä kolmas, eli maastaveto, on jalkakyykyn tavoin melko monipuolinen liike ja sitä pidetään myös hyvänä harjoitteluna kuntosalilla. Maastavedossa on kaksi tyyliä: jalat lähellä toisiaan tai enemmän harallaan sumopainija-tyylillä. Liike käy eniten etu- ja takareisiin, pakaroihin, selkään sekä kyljen lihaksiin.

Voimanosto on selvästi suosituinta Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Suomessa toimii kaksi lajiliittoa, Suomen Voimanostoliitto ja Finland Powerlifting Organization. Liittojen välillä on joitakin eroja sääntöjen kohdalla. Suomessa kilpailevia lajin harrastajia arvioidaan olevan noin tuhat. Lajissa kilpaillaan eri painoluokissa: miehillä sarjat alkavat 52-kiloisista ja loppuvat superraskaaseen sarjaan 140 kiloon. Naisten sarjat alkavat 47-kiloisista. Eri ikäisille on omat sarjansa: nuorimmat ovat 14-vuotiaita ja sarjoja riittää aina 80-vuotiaisiin asti. Kisassa suoritetaan ensin jalkakyykky, sitten penkkipunnerrus ja viimeisenä maastaveto. Kisojen säännöt säätelevät, millaisia tukivarusteita kilpailijat voivat käyttää: monet käyttävät tukivöitä ja nostotrikoita sekä erilaisia rannesiteitä.